Viime kerralla Setsuna oppi jotain uutta hurmaamisesta ja rakkaudesta, tällä kertaa hän keskittyy enemmän muihin asioihin. Näyttää kyllä siltä, että joku yrittää käyttää tilaisuuden hyväkseen. Menettääkö Setsuna paikkansa Outolaakson ykköshurmurina? Se selviää kun luet eteenpäin... tai sitten ei. ^_^



Ilmari oli aina kulkenut etupihan härveleiden ohi kiinnittämättä niihin mitään huomiota, nehän olivat vain Linan esivanhempien taakseen jättämiä romuja. Yksi romuista sattui kerran ohikulkumatkalla silmään, ja uteliaisuus vei voiton. 



Kaikki varmaan arvaattekin kuinka sitten kävikään... Juustoleipähimo valtasi Ilmarin.



Heti saatuaan ulkovaatteet päältään hän ryntäsi jääkaapille. Hän ei edes huomannut Setsunaa, joka hiippaili kohti ulko-ovea ympärilleen vilkuillen, saati sitten innokasta Musta-koiraa joka yritti saada Ilmaria leikkimään.



Muutaman päivän kuluttua oli juhlien aika. Natsuki päätti pynttäytyä kunnolla kun kerrankin oli tilaisuus.



Muutkin pistivät parastaan päälle, synttärit ovat sentään vain viisi kertaa simelämässä. Juhlat olivat alkamaisillaan, ja pikku-Cain valmistautui suureen hetkeensä. Ei enää vaippoja! Ei enää valmiiksi pureskeltua ruokaa! Aika kasvaa lapseksi!



Ja niin, sädehtivien pallojen kera, hän valmistautui kasvuhypähdykseensä.



Ja perheen kannustuksella kasvoi tällaiseksi harvahampaaksi. Tyyli kuitenkin vaihtui nopeasti...



Ja tässä iloinen porkkanapää-Cainimme. Hiukset venähtivät ja niiden väri muuttui, mutta kyllä siellä alla on silti sama suloinen Cain.



Juhlien jälkeen Setsuna livahti pihalle. Hänellä oli jälleen salainen tapaaminen melkein-poikaystävänsä Pekan kanssa kaupungilla. "Eiih, taas täällä sataa tätä lunta. Kestää ikuisuus kaivaa auto lumesta." Onneksi pihalta löytyi myös laite, jonka sanottiin voivan muuttaa säätä.



Setsuna yritti saada lumimyräkän asettumaan ja kevään saapumaan hieman etuajassa, ja ainakin laite piti uskottavaa meteliä ja näytti tekevän jotain. Natsuki huomasi veljensä puuhat ikkunasta, ja ryntäsi äkkiä pihalle tekemään mahdollisesti talven viimeisen lumiukon.



Laite näytti toimivan, pyry lakkasi. Kevättäkin alkoi olla hieman ilmassa, mutta lumiukon kannalta tilanne näytti vielä hyvältä. Setsunalle muutos oli kuitenkin liian hidas, hän joutui silti kaivamaan auton lumihangesta, ja myöhästyi tapaamisestaan.



Kevätaamuna alkoi pihan siivous. Se oli päässyt jotenkin huonoon kuntoon.



Koko aikaa nuoret eivät viitsineet siivota, välillä piti pallotella.



Talon toisella puolella Lina siivosi jonkun ilkimyksen levittelemiä roskia. Apuun oli kutsuttu myös tuholaistorjuja, mutta yhtäkkiä kärpäset hyökkäsivät poloisen kimppuun! Lina juoksi apuun kun sai roskapussin kädestään.



Tuholaistorjujasta jäi jäljelle vain tuhkakasa. Surullista että juuri tuholaistorjujan täytyi kuolla kärpästen hyökkäykseen.



Linan apu tuli aivan liian myöhään, ja kaiken lisäksi kärpästen raivolla ei tuntunut olevan rajoja. Lina yritti juosta karkuun, mutta omituinen aita esti häntä juoksemasta muualla kuin roskien seassa, ja siitähän kärpäset eivät pitäneet lainkaan.



Linan karmea loppu järkytti kaikki suunniltaan, mutta kukaan ei onneksi ollut tarpeeksi tyhmä mennäkseen tapahtumapaikalle, jottei kaikki toistuisi jälleen uudelleen. Edes hautaa ei voitu mennä katsomaan, joten perheenjäsenet lohduttivat toinen toistaan sisällä. Ilmari ei ollut vielä tullut töistä.



Mutta miten kävi seuraavan asiantuntijan, joka kutsuttiin tappamaan hyönteiset ja tuholaiset? Sivupiha oli oikea kuolemanloukku. Onneksi koirille ei voi sattua mitään. 



Tällä kertaa tuholaiset saatiin hoidettua pois, ja oli aika siivota roskat, jotta ne eivät palaisi.



Ilmarin tullessa kotiin häntä odotti hirveä uutinen. Kaikki itkivät, kunnes oli aika sanoa viimeiset hyvästit Linalle, ja viedä hauta hautausmaalle.



Elämä jatkui. Kesän tultua Natsukin huulilla saattoi jo nähdä aidon hymyn. Aito mammonatavoitteinen nuori nainen riemuitsi kun keksi uuden tavan ansaita rahaa: myymällä osan sadosta.



Jälleen koitti aika, jolloin laitettiin parhaat ylle ja heittäydyttiin juhlatunnelmaan. Taas oli Cainin syntymäpäivä! Ilmari laittoi parasta ruokaa mitä tiesi, eli juustoleipiä.



Perinteiset ilotulitukset lattiassa, ja sitten... Millainen nuorukainen pojasta tuleekaan?



Hyvältä näyttää, hyvältä näyttää. Tietotavoitteinen nuori mies, joka rakastaa ruskeita ja punaisia hiuksia, mutta vihaa hajuvettä. Toivottavasti tämä ei tarkoita toista toisinsuuntautunutta miestä...

Jos luit, niin kommentoithan! Rakentavaa tai ei-rakentavaa, kaikki otetaan vastaan ^_^